Kauan siinä meni, että sai päätettyä, mistä aiheesta tekee tämän ensimmäisen ‘virallisen’ kuukausiprojektin. Tämä helmikuinen pariskuntakuvaus kuitenkin sopi hyvin henkilökuvausteemaan ja ihan oman tyylini ja osaamiseni kehittämiseen. Itsellä kun on tavoitteena saada erityisesti pariskuntakuvaus sujuvammaksi ja kuvat tunnelmallisimmiksi. Muutaman pariskunnan olen aiemmin kuvannut, mutta aina kuvaus ja eritoten mallinohjaus on hieman nihkeää. Kuitenkin, joka kerran jälkeen se muuttuu aina vähän luontevammaksi.
Nämä kuvat Ruutista ja Tuomaksesta otettiin Helsingin Lammassaaren ympäristössä puolipilvisenä, helmikuisena sunnuntaina. Mukana oli perheen welsh corgi Jekku, joka haluttiin pariskunnan toimesta kuvien keskiöön. Toiveena oli toteuttaa kuvia, joissa itse pari on hieman enemmän taustalla ja Jekku supermallina edessä. Blurraus ei myöskään kuulemma pariskuntaa haittaa (kunhan koira säilyy terävänä). Tähän tehtävään sopivat paremmin kuin hyvin Sigman ART-sarjan f1.4-aukolla varustetut objektiivini, joiden isojen aukkojen takia haluttujen kuvien ottaminen oli helppoa. Lammassaari valikoitui kuvausalueeksi kun se oli pariskunnan edellistä asuinaluetta – nykyinen koti löytyy Kalasataman tornitaloista, jotka myös haluttiin joihinkin kuviin taustalle.
Puolipilvinen, mutta kirkas sää oli sekä eduksi että haitaksi. Halusin korostaa kuvissa sekä sinertävää taivasta että kellertäviä kaisloja, jolloin sain lisättyä väriharmoniaa vastaväreillä. Pyrin pitämään sävyt luonnollisena, mutta raikkaana. Käsittelyt ovat lähinnä sävyjen ja värien kirkastamista. Kuvat käsittelin Adoben Lightroomilla sekä osan kuvista myös Photoshopissa (roskien poisto vaatteista, muutaman häiritsevän asian poisto taustalta jne), ja käytin itsetekemiäni presettejä, jotka muokkasin näihin kuviin sopiviksi. Ajattelen itse pysyneeni tyylilleni uskollisena myös näissä käsittelyissä, sillä niissä korostuu miljöön hyödyntäminen ja luonnollisuus. Kaikista kuvista tein pariskunnalle myös mustavalkoversiot.
Kuvat on kuvattu Canon 5D mark IV-rungolla sekä Sigman ART 85 mm f1.4 ja 35 mm f1.4 -objektiiveilla luonnonvalossa ilman lisävaloja tai härpäkkeitä. Jälkikäteen mietittynä esimerkiksi jonkinlainen heijastin olisi voinut olla hyödyksi tuomaan lisää valoa pariskunnan kasvoihin. Teknisesti osassa kuvista on tarkennus pielessä (kiitos Sigman 35 mm:sen, jonka tarkennus ei usein ole siellä missä halutaan). Täydellinen terävyys on kuitenkin yksi asia, mitä en välttämättä halua tavoitella vaan päinvastoin – tunnelma on terävyyttä tärkeämpää. Siihen on toki vielä matkaa, etenkin kun on tottunut säilyttämään koko ikänsä vain hyvin tarkentuneita kuvia ja heivaamaan ne epätarkat viritelmät suoraan roskakoriin.
Jos näistä kuvista hakee kehitettävää niin ainakin koen tarpeelliseksi kehittää mallinohjausta entisestään. Pitäisi löytää se kikka, millä pariskunnan saa luontevaksi – unohtamaan jännittämisen ja epävarman pönöttämisen. Se vaatii kuvaajalta hyvää ohjaustaitoa ja useita hyviä asentoja, joita hyödyntää mallien kanssa. Itse yleensä muistan ne hyvät asennot vasta kuvausten jälkeen…